Kansalainen viranomaisen palvelijana? - PiggyBaggy

Kansalainen viranomaisen palvelijana?

Kehysriihessä päätettiin vastikään paikata valtiontaloutta myymällä valtion omaisuutta ja siirtämällä kansalaisilta enemmän rahaa valtiolle veronkorotuksilla ja palveluiden leikkauksilla. Muun muassa korkea öljyn hinta heikentää talouden näkymiä, joten poliitikoilla on painetta tehdä vastaavaa jatkossakin.

Mutta entä jos verojen ja leikkausten sijaan tehostettaisiin toimintaa kannustamalla fiksumpiin arjen valintoihin? Otetaan esimerkiksi PiggyBaggy tavarakimppakyytipalvelumme. Tavarakimppakyydissä valtiontalous hyötyy, kun tuontiöljyä ja tuontiautoja tarvitaan vähemmän. Autoilijoille jää enemmän rahaa käteen. Siinä sivussa ruuhkat, päästöt ja tieverkostoa kuluttava liikenne vähenevät. Ja kaikki tämä täysin vapaaehtoisesti.

Tällainen liikenteen optimointi on linjassa Liikenne- ja viestintäministeriönkin tavoitteiden kanssa. Kun siis kuulimme ministeriön käynnistävän Tekesin tuella innovatiivisia teknisiä ratkaisuita etsivän keihäänkärkihankkeen liikenteen sähköisten palveluiden kehittämiseksi, halusimme ehdottomasti olla mukana kantamassa kortemme kekoon.

Hankkeen ajatuksena on, että eri ministeriöitä edustavat viranomaiset saavat poliittisten tavoitteidensa tueksi tietoa liikenteestä kaupallisten kuluttajapalveluiden avulla. Meille Piggybaggyssä tämä sopii mainiosti: koko kimppakyydin ideahan on, että yhden aktiviteetin ohessa tehdään jotain muutakin hyödyllistä. Lisäksi me ja käyttäjämme haluamme tehdä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta fiksuja valintoja, joten suunniteltu liikennetiedon tuottaminen olisi täysin linjassa toimintamme kanssa.

Ajattelimme naiivisti, että viranomaista kiinnostaisi tietää, kuinka monta turhaa automatkaa ja ajokilometriä kimppakuljetusten ansiosta vältetään eri puolilla Suomea. Ja kuinka tätä kokonaistaloudellisesti hyödyllistä toimintaa voisi kannustaa vaikkapa myöntämällä kuljettajille verohelpotuksia. Tämän kaiken voisi tehdä helposti olemassa olevien tietojen pohjalta ja käyttäjien yksityisyyttä kunnioittaen.

Aluksi saimme rohkaisevaa palautetta joiltakin julkisen sektorin edustajilta. He halusivat hankkeen tukevan ennakkoluulottomasti myös meidän kaltaisiamme uusiin innovaatioihin pohjautuvia palveluita. Hankkeen alkuperäiset tavoitteet nimittäin rajoittuivat melko mielikuvituksettomasti liikenneturvallisuuden ja ajoneuvoverotuksen kannalta tärkeiden tietojen keräämiseen.

Mutta avoimien ja rakentavien alkutapaamisten jälkeen hankkeen todellinen luonne ja sitä rahoittaneen valtiovarainministeriön tahtotila kävi varsin selväksi. Viranomaisen vähimmäisvaatimus hankkeeseen osallistuville palveluille oli, että niiden pitää tuottaa reaaliaikaista tietoa autoilijan liikkeistä sillä tarkkuudella, että viranomainen pystyy kohdistamaan kansalaiselle Ollilan työryhmänkin esittämiä uusia veroja ja tiekohtaisia maksuja. Autoon siis tarvitaan laite, joka tallentaa puolen minuutin välein sijaintitietoja sekä tietoja reitinvalinnoista, ja tämä tieto luovutetaan viranomaiselle.

Jos palveluita rajoitetaan näin jo etukäteen, se estää uusien ennakoimattomien innovaatioiden hyödyntämisen. Innovaatioiden synnyttämiseen on kyllä poliittista tahtoa, mutta käytännössä kaavoihin juuttunut koneisto helposti tukahduttaa ne. Turhia vastakkainasetteluita ei kannata tietenkään rakentaa. Uuden kokeilemisen estämisen perusteluksi ei kuitenkaan riitä, että ei ole ennenkään tehty tai tuoreita ideoita ei tarvita. Maamme tarvitsee tänään uusien ideoitten kokeilua enemmän kuin koskaan aiemmin. On myös surullista huomata, että kun viranomainen kerrankin hakee innovatiivisia teknisiä ratkaisuita, niiden tarkoitus ei suinkaan ole hyödyttää kansalaisia. Päinvastoin, niiden avulla kansalaisen on tarkoitus palvella viranomaisia tuottamalla näille tietoa, jonka perusteella tältä samalta kansalaiselta voi kerätä rahaa valtion kirstuun.

Hankkeen nimi on “Liikenteen sähköiset palvelut”. Näin jälkikäteen ajatellen sopivampi nimi hankkeelle olisi “Autoilijan sähköiset valvontalaitteet.” Ehkä tulevaisuudessa nähdään tarvetta myös uusille ideoille.

Onneksi fiksuja päätöksiä voi tehdä jo ihan itse riippumatta siitä, onko ovatko ne mukana byrokratian prosesseissa. Voi vaikkapa liittyä PiggyBaggy -palveluun ja säästää rahaa ja ympäristöä arkimatkojen sivussa.

Keväisin terveisin
Harri Paloheimo
toimitusjohtaja, Coreorient
Twitter: @HarriPaloheimo, @PiggyBaggy

PS. Olin taannoin tämänkin aiheen tiimoilta esittämässä näkemyksiäni pääministeri Kataiselle. Oheisesta linkistä voit lukea tapaamisen kohokohdat.

One Comment

Leave a Reply